maanantai 1. elokuuta 2016

...lähtee raiteelta yksi.

Juna lähtee, toinen saapuu. Taustalla kohinaa. Olen miettinyt tämä on hullu maailma.



Habakukin viimeisestä keikasta jäi tämä biisi päällimmäisenä käteen. Se kiteyttää aika paljon. Aamuisin kun juon parvekkeella aamukahvia, kuuntelen junien kuulutuksia. Asutaan aseman takana. Tein tätä hyvin pitkälti joka aamu myös ku hoidin Veikkoa kotona. Lähtevät ja tulevat junat, kosketus ulkomaailmaan. Avasin välillä parvekelasit ja annoin tuulla kasvoille. Elämä jatkuu, muualla.

3 kommenttia: